Piraatti-pallotuolit kuriin ?

Olen jo useiden vuosien ajan nauttinut aamupuuroni merkittävän taideteollisen teoksen päällä istuen. Kyseessä on Michael Thonet’n tuoli numero 14. Ei ihan alkuperäiskappale, vaikka tehdas valmistikin näitä yli 30 miljoonaa kappaletta – tämä on ostettu kehä kolmosen varrelta, josta useimmat muutkin suomalaiset ostavat tuolinsa. Kyseessä ei kuitenkaan ole piraattituote, sillä Thonet kuoli jo vuonna 1871, joten tuolin oikeudet ovat rauenneet ajat sitten.

Sen sijaan meillä kotona ei ole Eero Aarnion pallotuolia, vaikka niitä olisikin keväällä saanut edullisesti Designers Revolt –nimisen brittifirman jäljitelminä. Isossa-Britanniassa taideteollisten teosten suoja-aika on 25 vuotta, joten monet muutkin design-klassikot kuin Thonet’n tuolit ovat ehtineet tulla siellä vapaiksi. Designers Revoltin aggressiivinen markkinointi, johon kuului kokosivun ilmoituksia Hesarissa, sai suomalaisen design-väen liikkeelle. Poliisille tehtiin useiden muotoilujärjestöjen allekirjoittama tutkintapyyntö, jossa valmistajaa epäiltiin tekijänoikeus- ja tavaramerkkirikoksista. Samoihin aikoihin Gloriassa ja muissa sisustusalan lehdissä julkaistiin artikkeleita, joissa uhkailtiin postimyynnistä tilattujen tuolien jäävän tulliin. Tapahtuiko todella näin, siitä ei ollut uutisia.

EU on yrittänyt harmonisoida jäsenvaltioitten tekijänoikeuslainsäädäntöä 1980-luvulta lähtien. Tästä näkökulmasta tilanne oli outo. Britanniassa näiden tuolien valmistus ja myynti oli täysin laillista, koska design-tuotteita ei sikäläisessä lainsäädännössä suojata samalla tavoin kuin kirjallisia ja taiteellisia teoksia. Design-tuotteiden suoja on muistuttanut patentteja. Kyse ei siis ollut piraattituotteista. Suomessa ja useimmissa muissa EU-maissa tuolien myynti oli kuitenkin laitonta, vaikka muuten tuotteiden pitäisi liikkua EU:n sisällä vapaasti. Nolointa on, jos tällaisessa tilanteessa ruvetaan syyllistämään kuluttajia, kuten nyt tehtiin. Kuluttajilla kai pitäisi olla oikeus olettaa, että kaikissa EU-maissa laillisesti myytyjä tuotteita voi hankkia ainakin yksityiskäyttöön?

Tilanne ratkesi sivistyneellä tavalla, vaikka en olekaan löytänyt suomalaisista sanomalehdistä tai Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta mainintaa tästä. Britannian Intellectual Property Office (IPO)  ilmoitti näet jo keväällä, että maassa valmistellaan tekijänoikeuden 70 vuoden suoja-ajan ulottamista taideteollisuuden tuotteisiin. Tämä ei ollut Suomen poliisin ansiota, vaan osa käynnissä olevaa suurempaa tekijänoikeuslain remonttia. Brittilehdistössä ilmoitus aiheutti suuren haloon, lainmuutoksen pelättiin uhkaavan sikäläistä huonekaluteollisuutta, mutta suomalaisten muotoilijoiden ongelma poistuu.

Tai sitten ei. IPO:n tiedotteessa kerrotaan, että tämän jälkeen EU-maista vielä Virossa ja Romaniassa design-tuotteilla on muita teoksia lyhyempi suoja-aika. Siirtyykö piraatti-pallotuolien myynti Mustamäen torille? Ryhtyvätkö suomalaiset kärräämään Tallinnan laivoilla votkamäyräkoirien sijasta tuoleja? Tämä jää nähtäväksi.

Yksi asia tästä tuoli-piraattikampanjasta jäi kuitenkin askarruttamaan. Kampanjassa vedottiin vahvasti kuluttajiin kertomalla, että näiden (Britanniassa laillisten) tuotteiden ostaminen on pois suomalaisten muotoilijoiden tuloista. Sattuuko kukaan tuntemaan design-alan sopimuskäytäntöjä? Saavatko suunnittelijat todella rojalteja jokaisesta myydystä tuotteesta, vai ovatko oikeudet siirtyneet valmistajille?